lauantai 11. elokuuta 2012

kanttarelli metsässä



Jossain naistenlehdessä letkautettiin, että facebook-päivitysten perusteella moni pitää sieniä erityisen valokuvauksellisena. Tykkäsin jutusta melkein yhtä paljon kuin niistä takasivun nöyryyttävistä valokuvapoiminnoista muka-hauskoine asukommentteineen. Mutta ylenkatse kai toimii aina.


Tuskinpa niissä päivityksissä sienestyksen valokuvauksellisuudesta on kyse, vaan tekemisen merkityksestä. Käly opasti minut sienimetsään viime syksynä. Nyt osaan poimia sitä yhtä ainoaa lajia siitä yhdestä ainoastan paikasta, joka sijaitsee suunnilleen meidän mummulan patiolla, mutta tottavie se tekee minut tyytyväiseksi!


Sitäpaitsi homman pointtihan ei ole elämäntapavalinnoilla brassailussa, mihin tuo facebook-kommentti mielestäni viittaa. Vaan ilmassa leijuvassa elokuisessa kirpakkuudessa. Löytämisen riemussa. Rauhoittumisessa, tekemään keskittymisessä.

Ja siitä, kun sienimetsään pääsee oikean kaverin kanssa.


Ei kommentteja: